Sairaana :-(

Eilen alkoi kurkkukipu, ja nyt on selvästi flunssa päällä. Väsyttää niin, että ei jaksaisi tehdä mitään. Olen lähinnä levännyt huoneessa ja ollut onnellinen siitä, että minulla on ihan oma huone. Ei kuitenkaan ole ollut parhaimpia päiviä täällä. Toivon, että tämä ei nosta pitkän koronan oireita kovasti taas pintaan, koska sitten ei todellakaan ole kivaa. Olen jo varmuuden vuoksi pistänyt viestiä ayurveda-sairaalaan, jonka yhteystiedot sain yliopiston kansainvälisestä toimistosta. 

(Niille, jotka miettivät, mikä ihme on ayurveda: se on perinteistä intialaista lääketiedettä. Täällä Keralan osavaltiossa se on edelleen hyvin suosittua. Jos ei nyt jotain aivan pää irti -tilannetta ole käynnissä, menen mieluiten ayurveda-lääkärille. Nämä tavallisen lääketieteen edustajat tuntuvat läträävän antibioottien kanssa niin, että hirvittää. Kurkkukipuunkin olisin varmasti saanut heti vahvat antibiootit.)

Koska olen ollut niin poissa pelistä, ei ole ottanut päähän se, että myös harjoittelu junnaa paikoillaan. Olen kyllä päässyt tutustumaan sosiaalityöhön paikkoihin ym. joten tietty harkka on jo käynnissä. Mutta en ole vielä päässyt sinne, minne ihan itse haluaisin mennä. 

Eilen saimme Hillan ja Keertyn kanssa Anishin kiinni. Juttelimme pitkään vanhussosiaalityöstä ja vielä pitempään minun toivomistani harkkapaikoista sekä transihmisten tilanteesta Keralassa ja yliopiston tekemästä sosiaalityöstä heidän parissaan. 

Anish ja muut ovat selvittäneet, että Keralassa ei ole hijroja. Täällä on kyllä kolmannen sukupuolen edustajia, mutta koska heillä ei ole vastaavia yhteisöjä ja toimenkuvia, jotka muualla yhdistyvät hijroihin, heitä kutsutaan vain transgendereiksi. Intiassa on virallisestikin kolme sukupuolivaihtoehtoa: male, female ja transgender. Kolmannen sukupuolen edustajille on omat kiintiönsä eri paikoissa, samaten kuin alkuperäiskansa- ja dalit-väestölle. Yliopistolla olen bongannut jo yhden transgender-vessan.


Transgendereiden asema ei ole kuitenkaan millään lailla hyvä, ja kaikki hallituksen toimet ovat vain pientä kompensaatiota. Kochissa on paljon muualta Keralasta tulleita transgendereitä, koska elämä omalla kotipaikalla on mahdotonta. Yliopisto on kouluttanut transgendereitä metrotyöntekijöiksi ja hankkinut heille töitä, koska heidän työllistymisensä on hyvin hankalaa. Anish kertoi, että muut opiskelijat olivat aluksi pelänneet transgender-ryhmää, mutta pelko oli hälventynyt, kun oli tutustuttu. Transgendereitä katsotaan Anishin mukaan helposti vain "epäluonnollisten seksuaalisten kanssakäymisten" kautta, vaikka kyseessä on sukupuoli ja identiteetti. Yliopisto kouluttaa myös mm. poliiseja kohtaamaan transgendereitä ja on onnistunut muuttamaan keralalaisten poliisien asenteita huomattavasti inhimillisemmiksi. Transgendereiden itsemurhista saa lukea välillä uutisista. Koko transgenderin kategorian asettavat jotkut aktivistit kyseenalaiseksi - he toivoisivat ihmisille hyväksyntää joko miehinä tai naisina. Transgender-statuksen saa hakemuksella, mutta sukupuolen korjaus mieheksi tai naiseksi vaatii kirurgisia operaatioita. 

Anish ehdotteli myös, että menisin tutustumaan järjestöön, joka tekee töitä MSM:ien kanssa. Siis miesten kanssa, joilla on seksiä toisten miesten kanssa. Työ keskittyy lähinnä HIVin ehkäisemiseen. (Intialainen miesten kanssa seksiä harrastava mies ei välttämättä identifioidu homoksi tai edes biseksuaaliksi. Nämä identiteetit ovatkin monen mielestä länsimaista tuontitavaraa.) Toinen Anishin ehdotus oli sosiaalityö naispuolisten seksityöläisten parissa. Yliopisto on pyrkinyt kouluttamaan seksityöläisten lapsia ja tarjoamaan vaihtoehtoisia uravalintoja.

Kaiken tämän keskellä Anish soitteli erinäisiä puheluita, ja lopulta sain häneltä jonkun Midhun numeron. Sitten Anishin pitkin jo kiitää omalle luennolleen. En ollut varma, tekeekö tämä Midhu töitä transgendereiden, MSM:ien vai seksityöntekijänaisten kanssa. Ajattelin, että se selviää kun soitan numeroon. Midhu ei kuitenkaan vastannut, vaan luuriin vastasi joku toinen, joka kertoi että Midhu on jossain palaverissa ja muutenkin hänellä on kommunikaatiovaikeuksia. En tiennyt, kuka tämä puhelimeen vastannut tyyppi oli ja kuinka paljon ja avoimesti voin selittää työharjoittelustani ja sen aiheesta. En myöskään ihan saanut selvää puheesta, malajalam-aksentti voi olla välillä vähän hankala. Sovittiin että laitan sähköpostiosoitteeni jotta Midhu voi ottaa yhteyttä. No, ei ole Midhusta kuulunut. 

Tänään on Intiassa kansallinen lomapäivä, juhlistetaan tasavallan perustamista. Yliopisto on kiinni. Anish on ilmeisesti ottanut huomisenkin lomaa. Maanantaina täytyy sitten taas yrittää pyydystää häntä ja pyytää sopimaan tapaamista johonkin järjestöön. Toivottavasti flunssa on silloin jo ohi. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Enpäs lopetakaan vielä! Ystävä tiukassa paikassa!

Pispalasta Mumbaihin

Pakkolepoa, flamingoja ja alkuperäiskansoja