Tunnelmia

Nyt on jo puolitoista viikkoa huitaissut ohitse täällä Intiassa, ja huomenna pitäisi alkaa varsinainen kentällä tapahtuva harjoittelu. Talvikoulu oli kyllä hyvä alku kaikkeen. Kirjoittelen sen annista vielä lisää myöhemmin. Meitä on enää kolme suomalaista jäljellä. Toiset lähtevät parin viikon päästä takaisin Mumbaihin. 

Olen vähitellen asettumassa tänne. Olen siirtynyt juomaan paikallista vettä. Saanut intialaisen sim-kortin ja intialaisen puhelinnumeron. Intia on muuttunut 90-luvun jälkeen, kännykkä on täälläkin olennainen osa elämää. Vaikka ajattelin pärjääväni ilman, elämä on paljon helpompaa puhelimen kanssa. Sitä paitsi liittymä on halpa: kolmisen euroa kuussa. Tuli mieleen, että Elisa taitaa kupata aika paljon kotona Suomessa. 

Huonekin yliopiston vierasmajassa on kotoisa. 

Lueskelin eilen vierasmajan sääntöjä. Niiden mukaan huone täytyy pitää todella siistinä. Tämän lisäksi mm. alkoholi, tupakka ja seksuaalissävytteiset vitsit ovat kiellettyjä. 

Rajagirin meno on ihan erilaista kuin Mumbain TISSin. TISS on eräänlainen henkinen keidas, jossa kaikenlaiset marginaaliryhmät tulevat kuulluiksi ja saavat elää niin turvallisessa tilassa kuin intialaisessa yliopistossa ylipäänsä on mahdollista. Aktivismi sekä yhteiskunnan syrjivien rakenteiden tiedostaminen ja purkaminen ovat käsin kosketeltavasti läsnä. Totta kai TISSissäkin on monenlaista porukkaa ja varmasti omat erimielisyytensä ja jännitteensä, mutta kampuksen henki on jotenkin ihana. 

Rajagirissa katolisuus näkyy joka paikassa. Jeesuksen kuvia ynnä muita kristillisiä juttuja on esillä vähän kaikkialla. Pappi-professorit kulkevat valkoisissa kaavuissaan. En ole havainnut ainakaan vielä samanlaista yhteiskunnallista tiedostamista kuin TISSissä. Opiskelijoiden ja opettajien kanssakäyminen on melko muodollista, opettajia ei kyseenalaisteta. Täällä vierasmajassa asustelee kaksi länsimaista vaihto-opiskelijaa, joista toinen, psykologian maisteriopiskelija kertoi, että opetus on usein ulkoa opettelemista. Opettaja kysyy, ja luokka vastaa yhteen ääneen. Vaihtari sanoi, että hänestä tuntuu kuin olisi taantunut 12-vuotiaaksi. Onneksi vierasmajassa ei sentään ole kotiintuloaikoja. Asuntoloissa on: tytöille kello seitsemän, pojille pari tuntia myöhemmin. Yksi talvikoulumme opiskelijoista ei ehtinyt seitsemäksi asuntolaan, ja nunnat soittelivat perään. Hän ei enää päässyt sisään. 

Harkkajaksostani vastaa professori Anish. Kävin jo Mumbaissa hänen kanssaan keskusteluita vaihdon sisällöstä, ja toivon että hän on lupaustensa mukaisesti soitellut paikallisille aktivisteille ja järkännyt minut toivomaani paikkaan. 

Toiveeni on päästä aluksi osallistumaan työhön, jota tehdään hijrojen parissa. Eli siis perinteisen kolmannen sukupuolen edustajien kanssa. Työtä kyllä olisi, mutta Anish vastusteli. Hän sanoi, että työ on vaikeaa, koska nämä ihmiset työskentelevät öisin. Sanoin, että voin kyllä sopeuttaa omat työaikani. Sitten Anish mainitsi heidän tekevän seksityötä ja ajatteli, että viimeistään tässä vaiheessa perääntyisin. En tietenkään perääntynyt, seksityö-aspekti on kyllä tiedossa. Anish sanoi, että yliopisto ei kyllä lähetä opiskelijoita näihin töihin, mutta luultavasti onnistuin vakuuttamaan hänet siitä, että 5-kymppinen suomalainen sossu on vähän eri asia kuin joku intialainen suojattua elämää viettänyt opiskelijatyttönen. 

No, huomenna nähdään, onko suunnitelmani tyssännyt johonkin uuteen esteeseen. 

Seuraava vapaa-ajan projekti on yrittää opiskella paikallista malajalamin kieltä. Mumbaissa selvisi englannilla ja huonolla hindillä, mutta täällä moni ei puhu hindiä eikä englantia. Malajalamin kirjoitusjärjestelmäkin on ihan omansa. Olen yrittänyt silmäillä sitä ja onnistunut tunnistamaan tavukirjoituksen logiikan, mutta vielä en osaa lukea kuin joitakin yksittäisiä sanoja. 

Vaikka täällä Kochissa ja etenkään kampuksen lähistöllä ei ole ns. iltaelämää, tällä hetkellä elämää on iltaisin varsin paljon. Kampuksen vieressä sijaitsevassa paikallisessa kirkossa (ja varmasti monissa muissakin Kochin kirkoissa) vietetään useita päiviä kestäviä juhlallisuuksia Pyhän Sebastianin kunniaksi. On messua ja rummutusta, kulkueita ja ilotulituksia. Pyhä Sebastian on täällä hyvin hyvin suosittu. Tässä pieni videopätkä rummuttajista kirkon pihalla.