Jay Bhim! eli vierailu dalit-kylässä

Minun piti tehdä tämä postaus jo aikoja sitten, mutta vähän venähti jutun julkaisu. 

Tiistain ohjelmaamme Mumbaissa kuului tosiaan vierailu dalit-kylässä hieman kaupungin ulkopuolella. TISS on ollut mukana projektissa, jossa pyritään vaikuttamaan kyläläisten elämään, esim. siihen että vanhemmat kiinnostuisivat lastensa kouluttamisesta. Yhteisössä ei ole nähty lasten koulutusta tärkeänä, mutta projektin myötä asenteet ovat muuttuneet, ja lasten koulunkäynti on lisääntynyt lupaavan paljon. Myös yhteisön aikuisille pyritään opettamaan erilaisia taitoja. Naiset ovat alkaneet ommella myyntiin peittoja. Intiassa on tavallista, että marginaalissa olevia työläisiä voidaan hyödyntää taloudellisesti mennen tullen. Kun tavallinen ammattitaidoton (mies)työläinen tienaa Mumbaissa 800 rupiaa (reilu 8 euroa) päivässä, tämän kylän miehelle maksetaan vain 200 rupiaa. He työskentelevät yleensä. rakennuksilla tai riksakuskeina. Kivien hakkaaminen on ollut myös yleistä. Kylän vieressä on toimintansa lopettanut kaivos, mikä tekee alueesta pölyisen ja saastuneen. Kyläläisillä onkin paljon terveysongelmia. Lääkäriin on kuitenkin pitkä matka. 

Kun saavuimme kylään, ryhmä kylän naisia istui matoilla maassa odottamassa meitä. Meille vierailijoille oli tuotu tuolit naisten eteen korokkeelle. Asetelma oli todella outo, länkkärit + intialaiset yliopistoihmiset kastittomien naisten yläpuolella. Aivan ensimmäiseksi kieltäydyimme istumasta tuoleihin. Lavalla oleva matto siirrettiin maahan, ja me pääsimme istumaan samalle tasolle naisten kanssa. Osa vierailijoista jäi taustalle seisomaan. Kylän naisista jotkut istuutuivat lavalta siirretyille tuoleille, ja näin asetelma rikottiin heti kättelyssä. 

Projektia koordinoiva tohtorismies, jonka nimeä en enää muista, kertoi yhteisöstä. Tämä olikin aikamoista historian havinaa ja kolonialismin hulluutta. Vuonna 1871 Intiassa astui voimaan brittilaki, jonka mukaan tietyt yhteisöt voitiin luokitella syntyjään rikollisiksi. 198 yhteisöä luokiteltiin lopulta tällaisiksi natural born -kriminaaleiksi. Yhtenä näistä tämä ryhmä. Alun perin yhteisö on lähtöisin rajput-kuninkaiden hoveista, joista he joutuivat lähtemään mogulihallitsijoiden valtaan tulon myötä. Vaikka järjetön brittilaki on kumottu, sen tuoma stigma ja elinolojen heikentyminen vaikuttaa edelleen. 

Tohtori kertoi yhteisöstä, ja naiset istuivat samassa tasossa, mutta kuitenkin passiivisina, niin että joku toinen puhui heidän puolestaan. Aloimmekin esittää kysymyksiä suoraan naisille, ja toivoimme kysymyksiä heiltä. Tohtori sai toimia tulkkina, ja kohta tulkkauksesta alkoivat huolehtia myös intialaiset opiskelijamme. Meille oli kerrottu, että ryhmällä on oma, vaikeasti ymmärrettävä kieli, mutta minusta se kuulosti ihan hindin murteelta, jota ymmärsin ihan yhtä hyvin kuin tavallistakin hindinkieltä. Itse asiassa varmaan paremmin, koska naiset juttelivat yksinkertaisista asioista. Kovasti heitä kiinnosti, mitä syömme ja mitä juhlia juhlimme, ja lopulta keskustelimme sellaisista hankalista asioista kuin avioero: mitä se merkitsee heille, mitä meille, miten eronneeseen naiseen suhtaudutaan ja niin edelleen. Vaikka yhteisön asenteet eronnutta naista kohtaan ovat hyvin huonot, naiset itse ymmärsivät kyllä, että joku eroaa. He kuvasivat naisen sinnittelevän viimeiseen asti esim. perheväkivallan keskellä, kunnes ei enää kerta kaikkiaan kykene. Apua väkivaltaan ei tosin saa mistään. Jos nainen valittaa, käsketään vain olemaan onnellinen, että hänellä on miehen kovalla työllä ansaitsema ruoka lautasella.

Virallisen vierailun jälkeen naiset alkoivat kutsua meitä koteihinsa. Itse kävelin teelle leskeksi jääneen nuoren naisen luo, joka kasvatti kolmea lastaan pikkuruisessa kodissaan. Koti koostui yhdestä huoneesta, jossa oli keittiö, makuuhuone ja olkkari samassa tilassa. Elämänlaatu oli kuitenkin parantunut pari vuotta sitten, kun oli saatu sähköt. 

Kylä on siis dalit-kylä. Jos joku ei tiedä, dalitit ovat niitä "kastittomia" (vaikka heilläkin on kyllä kasti) eli "koskettamattomia", joista Mahatma Gandhi käytti nimeä harijan eli jumalan lapset. Itse he ovat ottaneet käyttöön dalit-nimen. Dalit tarkoittaa poljettua. Kylässä oli selviä voimaantumisen ja dalit-aktivismin merkkejä, kuten tämä:

Paadessa lukee Jay Bhim, mikä toivottaa voittoa Bhimille. Bhim on Bhimrao Ramji Ambedkar, 1800-luvun lopulla syntynyt intialainen juristi, poliitikko ja ihmisoikeusvaikuttaja. Häntä kutsutaan myös Intian perustuslain isäksi. Hän oli itse dalit ja ajoi vahvasti dalitien oikeuksia. Protestina hindulaisuudelle ja sen harjoittamalle syrjinnälle Ambedkar kääntyi näyttävin menoin buddhalaiseksi. 

Itse tuskin tulen enää vierailemaan tässä kylässä tai muillakaan Mumbain sosiaalityön kentillä, koska alkuperäinen harjoittelusuunnitelmani on tehnyt kuperkeikkaa. Tajusin, että Mumbaissa istuisin joka päivä useita tunteja erilaisissa kulkuvälineissä matkalla harjoittelupaikoille ja niiltä takaisin. Tämä vielä hirveässä metelissä ja ilmansaasteessa. Lisäksi TISSin kampuksella on todella rajoitetut majoitustilat. Jään tänne Rajagiri Collegeen koko kahdeksi kuukaudeksi. Tämä on maailmana hyvin, hyvin erilainen kuin TISS, monessa suhteessa. Siitä lisää myöhemmin.